Tuolla puolen alentaminen – maailman käänne kohti autonomiaa Monet meistä, minä mukaan lukien, kuulevat usein yksinkertaisen kertomuksen keskuspankeista, jotka laajentavat rahan tarjontaa, fiat-valuutan arvon menettämisestä ja Bitcoinin kaltaisten omaisuuserien noususta. Se on selkeä tarina, ja se varmasti auttaa selittämään, miten osa pääomavirroista krypton kaltaisiin tiloihin rahoitetaan. Mutta kun yritän ymmärtää korkean tason palapeliä ja ymmärtää pitkän aikavälin kehityskaarta, en usko, että se täysin kuvaa syytä – syvempää virtaa, joka ohjaa maailmaa juuri nyt. Minulla on tapana katsoa tapaa, jolla maailma muotoutuu teleologisesti – että asioiden kehittymiselle näyttää olevan suunta ja kehityskaari, joka näkyy usein esiin nousevien vierekkäisten mahdollisuuksien linssin läpi. Tästä näkökulmasta katsottuna näen kaiken kryptoalalla tapahtuvan uskomattoman teknologisen työn, joka rakentaa valtavan tehokkaan infrastruktuurin, ja kysyn: mitä varten se oikeastaan on? Toki Bitcoin tarjoaa suojan alenemista vastaan, ja stablecoinit/RWA:t helpottavat rajat ylittäviä transaktioita – nämä ovat merkittäviä, mutta ne eivät tunnu SUURELTA mahdollisuudelta. Todella valtava potentiaali tuntuu minusta sidoksissa siihen, miten tämä kryptoinfrastruktuuri itse asiassa palvelee paljon suurempaa vallankumousta autonomisessa teknologiassa. Tämä autonomiatrendi tuntuu ainoalta asialta, joka voi aidosti imeä verkkoon tulevan valtavan lohkotilan ja ominaisuuksien tarjonnan. Minulle vakuuttavampi narratiivi on maailmanlaajuinen käänne kohti autonomiaa. Autonomialla tarkoitan järjestelmiä, jotka pystyvät yhä enemmän tuottamaan, tehostamaan ja organisoimaan itseään minimaalisella ihmisen väliintulolla. Tämä ei ole vain tekninen trendi; se tuntuu vastaukselta joihinkin melko merkittäviin, uskallan sanoa, tektonisiin muutoksiin, jotka tapahtuvat maailmanlaajuisesti. Näen ainakin neljä näistä muutoksista, jotka pakottavat siirtymään kohti suurempaa autonomiaa: 1. Työn itsemääräämisoikeus Edessämme on epätavallinen demografinen todellisuus. YK:n ennusteiden mukaan maailman työikäinen väestö saavuttaa huippunsa melko pian (noin vuonna 2032), kun taas ikääntyneiden huollettavien määrä kasvaa. Vähemmän työntekijöitä, korkeammat huoltosuhteet – se aiheuttaa kroonista pulaa ihmistyövoimasta monilla aloilla. Yritysten luonnollinen reaktio? Kilpailu manuaalisen työn korvaamiseksi autonomisella tekniikalla. Ajattele teollisuusrobotteja ja yhä kehittyneempiä tekoälyagenttisia ohjelmistoja. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi Kiinan automatisoiduissa varastoissa, joissa on yli 5 000 robottia kymmenissä laitoksissa, joissa tekoälyllä toimivat järjestelmät lajittelevat, pakkaavat ja lähettävät miljoonia tilauksia päivittäin minimaalisella ihmisen väliintulolla. 2. Energian omavaraisuus Ilmastonmuutosmandaatit ovat yksi tekijä, mutta viimeaikainen geopoliittinen epävakaus on todella korostanut epävarmuutta luottamisesta kaukaisiin putkiin tai massiivisiin, keskitettyihin voimalaitoksiin. Valtiot ymmärtävät, että ne tarvitsevat enemmän valvontaa energiatoimituksiinsa. Puhtaaseen energiaan virtaavan pääoman määrä – nyt miljardeja ja taas miljardeja – on selkeä merkki tästä muutoksesta. Vastaus tähän on hajauttaminen. Katolle asennettava aurinkoenergia, akkuvarasto, paikalliset mikroverkot. Kyse on kestävyyden ja kotimaisen itsenäisyyden rakentamisesta. Autonomia tarkoittaa tässä yhteydessä valtaa, joka virtaa edelleen, vaikka perinteiset, usein haavoittuvat verkot häiriintyisivät. 3. Tuotannon autonomia Geopoliittinen pirstaloituminen ja just-in-time-toimitusketjujen hauraus viimeaikaisten maailmanlaajuisten tapahtumien aikana pakottavat yritykset miettimään uudelleen, missä ja miten ne valmistavat asioita. On olemassa selvä suuntaus kohti tuotannon palauttamista tai "friend-shoring" -tuotantoa. IMF on jopa varoittanut vakavan pirstaloitumisen mahdollisista vaikutuksista maailman BKT:hen. Tämä tekee pitkälle automatisoiduista, datarikkaista tehtaista korkean palkkatason alueilla jälleen taloudellisesti kannattavia. BMW:n Münchenin "iFactoryn" kaltaiset paikat tekoälyohjatuine robotteineen ja lisäävänä valmistuksena osoittavat, kuinka voit vastata massaräätälöinnin kysyntään paikallisesti ilman halpaa ulkomaista työvoimaa. Sen tuotanto on tulossa omavaraisemmaksi ja vähemmän riippuvaiseksi monimutkaisesta, hauraasta globaalista logistiikasta. 4. Taloudellinen itsenäisyys Tässä kohtaa aiempi ajatteluni avoimista palveluista ja datasta todella yhdistyy. Nämä yhä autonomisemmat fyysiset järjestelmät – robotit, paikalliset verkot, automatisoidut tehtaat – tarvitsevat toimiakseen yhtä autonomisen digitaalisen infrastruktuurin. He eivät voi luottaa järjestelmiin, jotka ovat hitaita, kalliita tai alttiita yksittäisille ohjauspisteille tai sammutuksille. Heidän on * Suorita maksut välittömästi ja ilman välittäjiä. * Hinnoittele resurssit, kuten laskenta, tallennustila ja kaistanleveys reaaliajassa, usein minuutti minuutilta. * Ole joustava ja vastusta yksittäisen hallituksen tai tahon sulkemista. Juuri tässä julkiset lohkoketjut ja hajautetut fyysisen infrastruktuurin verkot (DePIN) tulevat kuvaan. Ne ovat pohjimmiltaan tämän autonomisen tulevaisuuden putkisto: * Älykkäät sopimusketjut: Ohjelmoitavien, luvattomien maksukiskojen tarjoaminen, joita tekoälyagentit ja autonomiset järjestelmät voivat todella käyttää maksaakseen toisilleen. * Helium: Joukkoistettujen IoT-verkkojen rakentaminen, eräänlainen autonominen yhteyskerros. * Filecoin & Render: Tarjoaa token-hintaista tallennustilaa ja GPU-tehoa, joka skaalautuu dynaamisesti tekoälyn ja autonomisten prosessien vaatimusten mukaan. * Olas: Protokolla, joka on suunniteltu erityisesti agenttisen tekoälyn parvien rakentamiseen, jotka voivat koordinoida ja maksaa palveluista itsenäisesti. Vaikka heikentymiskertomus on helppo ymmärtää, uskon, että krypton syvällisemmästä roolista on nopeasti tulossa näiden nousevien autonomisten koneiden ja markkinoiden olennainen infrastruktuuri – putkisto. Tämä tuntuu ensisijaiselta tarkoitukselta, joka voi todella hyödyntää rakennettavan teknologian mittakaavaa. Kuinka yritän ymmärtää maailmaa Aleneminen saattaa olla pääomavirtoihin vaikuttava tekijä, mutta autonomia tuntuu moottorilta, joka ajaa merkittävää maallista trendiä seuraavan vuosikymmenen aikana. Navigoidakseni tässä maisemassa ja ymmärtääkseni sen kehityskaaren keskityn seuraaviin alueisiin: 1. Autonomian kehityksen tarkkailu: Kiinnitän huomiota aloihin ja teknologioihin, joilla autonomiaa rakennetaan ja otetaan aktiivisesti käyttöön – robotiikka, agenttinen tekoäly, hajautetut energiajärjestelmät, valmistuspaikan muutokset ja DePIN-projektit. 2. Mahdollistavan infrastruktuurin ymmärtäminen: Tutkin älykkäiden sopimusalustojen, tokenisoitujen resurssiverkkojen (laskenta, tallennus, kaistanleveys) ja protokollien roolia, jotka yhdistävät reaalimaailman resurssit digitaalisiin järjestelmiin. 3. Markkinadynamiikan tunnistaminen: Olen tietoinen siitä, että jopa rakenteellisissa trendeissä omaisuuserien hintoihin vaikuttavat todennäköisesti syklejä, joihin vaikuttavat laajemmat makrotaloudelliset tekijät. 4. Rajamahdollisuuksien arviointi: Pohdin mahdollisuuksien luonnetta tällä nousevalla alueella ja myönnän, että se on raja, jolla on sekä merkittäviä mahdollisuuksia että luontaisia riskejä. Maailma tuntuu irtautuvan aktiivisesti hauraista työvoimapooleista, kaukaisista ja epävarmoista energialähteistä sekä ylikuormitettuista, hauraista toimitusketjuista. Autonomia – ei vain heikentyminen – on mielestäni keskeinen voima, joka ohjaa reittikarttaa eteenpäin, ja krypto laskee asfalttia. Kiitos kollegoilleni o3 ja 2.5 Pro tämän postauksen kirjoittamisesta tyylilläni, jotta voin jatkaa muuta työtäni 🤜🏻.